Minkä värinen on punainen tulppaani?
milloin olet nähnyt yhden värin irrallisena toisista
niin kuin viimeisen ihmisen planeetalla, eikä sittenkään
sillä hän on kaikki kansa, häneen on kirjattu kollektiivinen verollepano
jonkin värinen tulppaani vasten minkään ja kaiken väristä puutarhaa:
katso, nyt sen laskusilta avautuu, se on ihana linna
Kaikki puhuvat hänestä, hän oli juonut aamukahvinsa
käynyt kirjastossa ja postittanut kirjeen
tuskin mainitsemisen arvoista
mutta kun hän kuolee, hänen kuolemansa virtaa sivulla
se on valtavan aktiivinen ja eloisa
tuhannet silmät tyrskivät ja osanottoja satelee
hänen kuolemansa taltioituu minuutti minuutilta
siitä tulee ikuinen
ja ruudun tuolla puolen omenankukkia varisee
valonvärisiä siipiä
hän on kaikessa läsnä ja hengittää
Hetkenä minä hyvänsä ei voi sattua mitään pahaa
otan valokuvan ja siihen tallentuu yltäkylläisesti punaista
joka ikinen limupullon korkki, joka toinen vastaan ajava auto
neonkyltit talojen katoilla, lenkkarit, tikkarit, lippalakit ja jellydildot
otan toisen kuvan, se on sininen kuin rannalla paleleva lapsi
ja hänen äitinsä punainen liehuva mekko
poistan molemmat kuvat ja otan kolmannen:
ajatella miten kaunis punainen on veri
joka sisältämme ulos virtaa
Lupaavat sadetta
ne, he
lupaavat että tuulee
tuulen tuhannet kynnet harovat jo tukkaa
rentukkaa rannassa
lupaavat myrskyä ja rakeita kesken kesän
mutta kun avaat ikkunan tai oven: inferno
totut siihen
samalla tavalla kuin nyrkkeilyhanskan väriin:
se on punainen
vain jotta paremmin näet, mistä isku tuli
Ihmisparvia satamissa, toreilla, laitureilla
kuin hohtavien siivekkäidemme tanssi
mitä pidempi lapsuus, sitä suuremmat aivot
myös linnunaivot
jos älykkyys tarkoittaa kykyä
suoriutua jostakin toista paremmin
tervehdin teitä, oi, puissamme asuva
tuhansien nerojen parvi
Ulkona lämpö kuolee yöhön
mutta sisällä talossa kuumuus on haarniska
valoisassa yössä värit sulavat irti kohteistaan
se joka heijastaa kaikki valonsäteet takaisin
on pelosta valkoinen
se joka heijastaa vain osan, tunnustaa värinsä
se joka pitää kaiken itsellään on pimeänkipeä
Kuuntele:
vain varjon osa on aina langeta
Oletko ajatellut, että metsäksi voi kutsua aluetta
jossa ei ole yhtään puuta?
voit kaataa metsän mutta et metsyyttä
tässä humisee, tässä ovat oksien kiitoradat
ne lähettävät linnut lentoon
tässä viimeiset lehdet lepattavat
kivuliaasti kuin liimapaperiin kiinni jääneet perhoset
tässä kiedon käteni puun rungon ympärille
sen, joka tähän kasvaa kerta toisensa jälkeen
Lampi on aivan kiinni pinnassaan
syvyys on painunut pohjaan
nyt sieltä nousee hevonen
mukanaan kaikki ne hevoset
jotka ovat pitäneet minut elossa
hevonen, hevosen silmä: juoksevaa mustetta
se kirjoittaa minuun juuri nyt
lämpimiä, laukkaavia sanoja
Olkaa ystävällinen ja valitkaa yksi:
useimmiten valittavana ovat a, b ja c
toisinaan jopa d
mutta ei juuri koskaan l, m ja n
tai että g, k ja s
valinta: jokin vaihtoehto alkaa runsastua mielessänne
kaikki sinut ymmärrätte ryhmänne edun
jos olette naaras, toimitte siivilänä urosvalinnassa
jos uros, juututte kohtuuttomasta pyrstöstänne lähimpään puskaan
olette kattavasti kelpoisa sosiaalinen hyönteinen
nyt haistelkaa hetki tarkasti, kuka tahansa
saattaa olla pesänne käki
Ehkä hän valvoo öisin
ja uni on haurasta seittiä, hän
pelkää putoavansa.
Uni ei suostu keinumaan
sulavasti kahden ääripään välillä
niin kuin lapsuus ja vanhuus
ja jokin siinä välissä joka tuntui
vain nopealta kesäflunssalta